tiistai 3. marraskuuta 2015

Francis

Oli Berliini ja baari, Cafe Burger. Lasten vaaleanpunaiset talvikengät, raidallinen huivi ja korpin silmän kaltainen musta, sorpioni.
S-bahnin pysäkki Hackescher Hof. Ihmisten liikkeen mukana Oranienburger Strassea pitkin.
Oli tuntien pituinen suudelma, vesipiipun makea haju. Sohva liukeni alla, vaahtokarkki.
Oli huoneisto Charlottenburgissa, tyhjät neliöt kaikuvat askelista. Futon kova kuin itsepintainen halu, kosketus sukkanauhan hiertämään viiltoon pimeydessä.
Oli helle joka nostatti kaupungin löyhkän silmiin asti. Avain juuttui liian kauaksi lukkoonsa. Oli kiire repiä yltä eräs kullanvaalea vaate, kuulla tietyt sanat arabiaksi.
Oli talvi täynnä likaista lunta. Ruoka paloi kiinni kattiloihin, viini sai laseissa paljon ilmaa. Hiuksia ei koskettanut harja, varpaat kuumenivat pitkään peitteen alla.

Oli lapsuuden uni, jossa mies ajoi aavikolla. Otti kyytiin ja lukitsi huoneeseen. Viihdyin siellä aikojen yli, ehkä noin vuoden.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti